Montako meitä onkaan,
ihmistä täällä,
vaeltamassa,
peloissaan, yksinään
mikä on määrännyt,
ettei sydäntään saa...
avata,
rakkauden valolle
sisäänsä päästää,
rintaansa
lämpö saada, kehoonsa
onnen tunne, kihelmöinti...
kun ei tiedä edes mikä päivä on
Halata, suudella,
kertoa
pienillä sanoilla,
rakastavansa
Tätäkö pelko on,
rakkauden...?
Älä siis pelkää,
käteeni tartu,
anna minun,
ohjata
sinut valoon rakkauden...
Voi, tämä oli kovin kaunis:)
VastaaPoistahttp://matilda-freewheel.blogspot.com/